lauantai 7. heinäkuuta 2012

Leipää entisajan malliin


Olen iloinen monesta asiasta elämässäni ja yksi niistä on puulämmitteinen liesi kesäkeittiössämme. Viime kesänä kokeilin sitä ensimmäisen kerran ja mummini hyvän opetuksen pohjalta sain aikaiseksi onnistuneita leipiä. Niinpä alkoi uunin lämmitys. Homma oli kova, sillä ulkonakin oli reilu 20 astetta lämmintä.


H O T !

Uunin lämmetessä pyöräytin ohrarieskataikinan, jonka ohjeen sain anopilta. Tässä se ois:

Pikkurieskat

1/2 l maitoa
1/2 tl hiivaa
1/4 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl suolaa
reilu 2 dl rikottuja ohrasuurimoita (tai 1 dl suurimoita, jotka turvotetaan ensin vedessä)
1/2 l vehnäjauhoja
1/2 l ohrajauhoja

Maito kädenlämpöiseksi, johon sekoitetaan loput. Kiinteä taikina kaulitaan 1/2 cm paksuiseksi levyksi, josta muotilla tai ilman leikataan rieskoja. Rieskat kannattaa pistellä haarukalla ennen uuniin laittoa. 

250°C-300°C  7-10 min.

Lopuksi NAM NAM!


Uunia vailla, muottina ison termoskannun kansi


Pistelyhaakura

 

Uunin lämpöhön



Voi vain puuttuu




sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Takaisin radalle sinappipurkin voimin


Rakkaat lukijat ja satunnaiset kävijät! Väkertäjä on innostunut kesälaitumista niin kovasti, ettei ole päässyt päivittämään tekemisiään blogiinsa pitkään aikaan. Anteeksipyyntöni siitä! Kesät tulee nykyään vietettyä maaseudulla ja siellä intressit ovat kaikkea muuta kuin mitä internetti voi tarjota. Mutta nyt koetan kuitenkin ryhdistäytyä ja jakaa asioita, joita olen puuhaillut näiden viikkojen aikana.

Anopillani on tapana säästää satunnaisesti esim. peltipurkkeja siltä varalta, että miniä niistä jotain tekisi (hän tuntee siis minut jo aika hyvin :)). Näin kävi ihan tällä viikolla, kun hän ojensi minulle tämän:


Senapspulver


Itselläni oli kuitenkin jo samanlaisesta purkista tehty rasia, joten ehdotin hänelle tekeväni rasian myös hänelle. Anopilla ei ollut mitään sitä vastaan ja aloinkin hommiin inspiraation iskun voimin.

Suunnitelmaani kuului, että maalaisin purkin ja koristelisin sen itse tehdyillä leimasimilla. Aluksi maalasin purkin akryyliväreillä anopin tykkäämällä värillä. Värimaailma olisi oransia, mustaa ja harmaata.


Ensimmäisiä kerroksia


Maalin kuivuessa kaivoin esille vanhoja pyyhekumeja, joita aloin työstämään halumaani muotoon tarjolla olevien välineiden avulla.





Ennen leimaamista ohensin akryyliväriä hieman. Seuraavaksi olikin edessä luovin osuus ja onnistuin siinä mielestäni hyvin. Hauska juttu oli, että harmaa maali näyttää oranssia taustaa vasten miltein siniseltä, mikä ei tosiaankaan haittaa. Anoppi oli tyytyväinen uudistuneeseen purkkiinsa.



Lakkaa vaille valmista